23. syyskuuta 2017

Pääkslahti

Reippailtiin alaosastolaisten Anniinan ja Tainan kanssa tutussa Pääkslahdessa. Keväisellä reissulla reitit olivat sen verran jäisiä, että retki jäi lyhyeksi ja herkutteluhetki pitkäksi, mutta tällä kertaa tehtiin toisin päin ja kierrettiin koko reitti läpitse. Kenelläkään ei ollut kiire ja tassuteltiin rauhaisaa tahtia ja ihasteltiin syksyistä luontoa - kellastuneita lehtiä, sammalia ja sieniä.

Päädyimme pitkän tepastelun kautta Rysätarhan laavulle ja siellä otettiin vähän turrukoista kuvia, ja evästeltiin. Tällä kertaa ei ollut nokipannukahvia eikä nuotiolle tarvetta. Keli oli lämmin ja järvi tyyni.

Laavulta jatkettiin kohti uutta lisäystä luontopolkuun, jota en ollut itsekään kiertänyt ja uusi pätkä oli erittäin haasteellinen - kivuttiin ensin ylös kalliolle, sitten alas, ja taas ylös, ja taas tiukka lasku. Polku kiermurteli rantakallion tuntumassa, eikä polulle jäänyt kovin isoa kohtaa ennen 5-7m pudotusta järveen. Lopulta taas muutaman metrin nousu kallion päälle. Kyllä siinä sai tehdä töitä ja Anniina kuvaili reittiä enemmän kalliokiipeilyksi.

Oli kyllä aika hurja reitti - onneksi kumpikaan ei jättänyt eroanomustaan alaosastosta. Kaikista haasteellisinta oli kyllä Tainalla - kaksi koiraa ja herkkutatti! Sieni pääsi ehjänä autolle - minusta kyllä papukaijamerkin arvoinen suoritus!







Laukkakallio
















Vihma

Mosku

Rommi





 Jippo ja Jekku














Koirut: Jekku - Cantavia Noitarumpu, Jippo - Cantavia Yövilkka, Rommi - Todellakin Railakas Rommimatsi, Vihma - Lumiturpa Dälli ja Mosku - Lumiturpa Ukuli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti